Valtuustoryhmät ovat juuri jättäneet aloitteensa kunnan talousarvion jatkovalmisteluun.
Mikäli Sipoossa tehtäisiin jo lapsibudjetointia, nyt olisi se aika, jolloin koottaisiin tietoa siitä, millaisen osan yhteisistä, myös lapsille kuuluvista voimavaroista kunta käyttää lapsiin ja arvioitaisiin, ovatko rahat riittäviä ja kohdennettu niin, että kaikkien lasten hyvinvointi pystytään takaamaan.
Jotta Sipoossa toteutettaisiin jatkossa pitkäjänteistä lasten oikeuksia ja hyvinvointia huomioivaa budjetointia yli valtuustokausien, olisi aika selvittää, miten lapsibudjetointia ja päätöksiä ohjaavaa lapsivaikutusten arviointia Suomessa jo muissa kunnissa tehdään ja ottaa näistä toimista mallia.
Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan talouden suunnittelua ja seurantaa lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen varmistamisen näkökulmasta. Siinä jäljitetään kaikkien kunnan toimijoiden lapsiin käyttämät määrärahat kunnan budjetissa.
Lapsibudjetoinnin avulla kunta tarkastelee julkisten varojen käyttöä lapsiin kokonaisuutena – ei siiloissa eikä vain yksi toimiala kerrallaan. Tarkoitus ei ole kuitenkaan laatia mitään erillistä lapsia käsittelevää talousarviota vaan koota lapsia koskeva tieto ja tavoitteet yhteen osaksi kunnan budjettitarkastelua.
Suomessa on kehitetty lapsibudjetoinnin työkaluja valtion ja kuntien käyttöön jo pitkään. Valtionvarainministeriö valmisteli viime budjettiriihessä myös ensimmäistä kertaa valtion budjettia arvioiden sen kokonaisvaikutuksia lapsiin.
Päätöksentekijän näkökulmasta sekä lapsivaikutusten arviointi että lapsibudjetointi ovat johdonmukaisella tiedolla johtamisen ja ohjaamisen välineitä.
Sekä lapsivaikutusten arvioinnin että lapsibudjetoinnin tuottaman tiedon tarkoituksena on tehdä päätöksentekoprosessi – aina ennakkovaikutusten arvioinnista ja suunnittelusta vaikutusten seurantaan asti – läpinäkyväksi lapsen oikeuksien näkökulmasta. Näin myös lapsen edun ensisijaisen huomioiminen on mahdollista talouspäätöksiä tehtäessä.
Paras tapa ottaa lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin työkalut Sipoossa käyttöön on liittyä Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttajien joukkoon. Suomessa mallia toimeenpanee jo 44 kuntaa, joissa tavoitetaan lähes puolet Suomessa asuvista lapsista.
Kunnat ovat olleet hyvin tyytyväisiä, kun ne ovat saaneet konkreettisia työkaluja ja tukea lasten arjen palveluiden ja kunnan hallinnon kehittämiseen lapsenoikeusnäkökulmasta.
Mikäli Sipoo tähtää aidosti siihen, että se on lapsiystävällinen ja lapsiperheille myönteinen kunta, on päätöksiä ja niiden toimeenpanoa tehtävä johdonmukaisesti lasten kuuleminen, etu ja oikeudet edellä.